2.7.2018

Pelottaa

Nyt on itänaapurin pelkoa paljon taas. Suomettumista ja kaikkea puhutaan. Tätä ei uudempi sukupolvi oikein ymmärrä. Osaavatko pelätä, niinkuin me vanhemmat ihmiset?

Nythän on niin, ettei taida olla tietoa siitä, mitä itänaapurissa on tekeillä. Amerikkalaiset mediat kyllä kertovat, että miten nuoremman väen saisi lukemaan asiasta?

Ystävyyssuhteet epäluotettavan naapurin kanssa on kylläkin opittavissa melko lähihistoriasta. Niin taloudelliset kuin turvallisuus kysymyksetkin.

Nyt Suomi on napakymppiasemassa maailman silmissä, kun on huippukokous tekeillä. Maailman mediat tulevat meille jo monta päivää aikasemmin tekemään huomioita meistä.

Nyt on aika luodata syntyjä syviä itäsuhteista tositilanteesta. Tai onko? Kun ei ne sanomiset aina auta. Kunhan päätöksiä tekevät edes olisivat asioista tietoisia. En tiedä, onko tämä nykyinen johtajasukupolvi ollenkaan asioista tietoinen. Tässä on se ongelma, jos ei niistä puhuta omilla nimillään, että arviointikyky on vinoutunut.

Taitaa nyt kuitenkin olla sen verran selvinnyt, ettei sinne mennä sijoituksia tekemään ja sitten odoteta valtiota auttamaan. Se yksi tavaratalohan näki, mitä siellä tehdään. Siellä laitetaan sähköt poikki, jos ei mafiaa totella. Tee siinä kauppaa sitten.

Olen kuullut, että Helsingin kadut on roskaiset nykyään. Todellako? Miten ihana pääkaupunkimme on näin retkahtanut? Ja voisihan juopuneet viedä koteihinsa kaduilta. Julkinen juopumus olisi kyllä kovien sakkojen paikka, jos totta puhutaan.

Tuolla oli kuva Kekkosen ja Bresnevin ryyppyjuhlista. Jos ystävien kanssa ei voi muuta kuin ryypätä, eikä selvin päin tehdä mitään, niin ei ne mitään ystäviä ole.

No kiikun kaakun siitä selvittiin hengissä. Nyt ystävät on entistä vaarallisempia, kun on mafiavalta. Tästä voi lukea länsimedioista, ja kuunnella ja katsella.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti