Puola, EU ja New York Times

Tapansa mukaan New York Timesin Editorial Board antaa EU:lle neuvoja pääkirjoituksessaan. Niitä saavat myös NATO ja Valkoinen Talo.

Tällä kertaa aiheena on Puolan asiat.

Älkää käsittäkö väärin, ei Uutisvahti tästä pane pahakseen. Täällä uskotaan kutakuinkin lehden kykyyn arvioida tilanteita ja ollaan varsin tyytyväisiä siihen, että niitä kuvaillaan lyhykäisessä muodossa.

Siis Puolassa on valtaan noussut nationalistinen konservatiivisia katolisia arvoja noudattava puolue. On siellä johdon nimikin, mutta siinä on liikaa konsonantteja, että sitä muistaisi miten se kirjoitetaan.

Tämä puolue on muuttamassa lakeja siitä, miten oikeuslaitos toimii ja maan korkein oikeus. New York Times on sitä mieltä, että se tapahtuu laittomasti. Täällä meillä ei ymmärretä, että miten se voi toimia laittomasti, kun onhan politikoilla tämä oikeus muuttaa lakeja ja säätää niitä.

Mutta siis kuitenkin. Pääasia koskee sitä, että Puolan johto haluaa maahan konservatiiviset arvot ja NYT haluaa, että EU hoitaisi asiat siihen malliin, että maassa noudatettaisiin EUn maallisia arvoja.

Mikä hätä tässä on, ei meillä ymmärretä eikä se selvinnyt NYTin kirjoituksesta.

Varsovan ja Brysselin välisestä skismasta kirjoitetaan näin, minkä UV tulkkaa, että kyse on länsieurooppalaisesta ylemmyydestä ja itäeurooppalaisesta alemmuudesta:

"The dispute between Warsaw and Brussels is an illustration of the culture gap within the E.U. Many of the union’s new Eastern and Central European members chafe at the sense that they are being treated as second-class members. Reacting to the European Parliament’s scolding, Prime Minister Beata Szydlo charged that Western European politicians feel superior to new members and “like to instruct others.”

Eli siis itäeurooppalaiset olisivat jotenkin nousseet vastahankaan sen takia, että kokevat alemmuuden tunnetta länsieurooppaa kohtaan.

Miten tämä olisi mahdollista, kun ovat itse halunneet EUn jäseniksi suurin ponnistuksin?

New York Times toteaa, ettei EUlla ole mahdollisuutta vaikuttaa Puolan asioihin, koska tarvittaisiin sadan prosentin yhteisymmärrys.

Meillä taas ihmetellään, että mitähän noilla sadalla prosentilla sitten voisi tehdä, että asiat muuttuisivat suvereenissa maassa?

Go Poland!