Lähimmäisen rakkaus on se, mitä uskontomme opettaa. Vaikka se tahtoo vähän jäädä taka-alalle.
Niin se on se, mitä uskomattomatkin tahtovat usein vasemmiston piirissä kehottaa tuntemaan.
Rakkaus käsite sinänsä tulee meille Isosta Kirjasta. Ei sitä filosofien opeista löydy.
Kuitenkin se on meille kaikille tuttu käsite. Siellä se on määritelty vaan, uskokaa pois. Ikävää, että meidän oikeisto on niin maallistunut, ettei vanhoille viisauksille anneta sitä sijaa, minkä se ehdottomasti ansaitsee.
No, mitä lähimmäisen rakkaus sitten käsittää?
Sitä vaan, että älä varasta, älä tapa, äläkä petä puolisoasi. Ja ne kaikki 10 käskyä vaan.
Sitten on ne haasteet, joita lähimmäistä rakastaminen kohtaa.
Esimerkiksi sairaalan ensiavussa voi kohdata ihmisen, joka on alkoholisoitunut, ulosteet housuissa ja kaikella tapaa haasteellinen kielenkäyttönsä ja asenteittensa puolesta.
Esimerkiksi. Otetaan tähän nyt vaan yksi esimerkki.
Miten sitten tuota ihmistä voi rakastaa?
Tähän antoi entinen työkaveri hyvän neuvon. Hän sanoi, että kun ajattelee, että tuokin ihminen on jonkun äidin lapsi, joka äiti sitä rakastaa ja on rakastanut, niin löytää itsestään sen ihmisyyden, että pystyy häntä auttamaan.
Rakastakaa vihollistanne, sanoi Jeesus.
Tämä onkin hankala neuvo noudattaa. Lähinnä tulee mieleen diplomatia, jota esimerkiksi presidentti Obama noudattaa suhteessaan tulevaan presidenttiin.
Tämä on käyttänyt hirveitä sanoja hänestä ja hänen ansioistaan. Tästä huolimatta hän on onnistunut suhteen luomisessa niin hyvin, että hänen seuraajansa on julkisuudessa sanonut pitävänsä hänestä ja että heillä synkkaa hyvin.
No niin, tuo on medioista kuultua ja se tuntuu niin hyvältä.
Eletään ihmisellisesti ja muistetaan, että lähimmäisemme on jonkun äidin lapsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti