Uutisista saamme tänään kuulla , että helsinkiläiset tarvitsevat ulkomaisen taidemuseon. Tai siis jotkut sellaisen haluavat.
Hyvähän se, jos hesalaisilla on rahaa. Mitä se oli 80 miljoonaa?
Meillä on täällä ollut sellainen käsitys maailmamenosta, että rahat pitää nyt laittaa maanpuolustukseen. Taiteilla ja teatterilla ei näkyvissä olevia koitoksia voiteta eikä propagandalla eikä vähättelyllä.
Mutta se on vaan käsitys täällä.
Paljonkohan niillä taidemuseoilla on kävijöitä? Ajattelin vaan, että onhan ne rikkaita tahoja, mikseivät rakenna sellaisia asioita omilla rahoillaan nyt, kun kaikkea yksityistetään muutenkin.
Mutta se Beatles laulu soi mielessä, että take a sad song and make it better...
On se totta, että tuntuu varsin huolettomalta laittaa yhteiskunnan rahaa nyt taiteeseen. Rikkaathan tarvitsevat rahoilleen sijoituskohteita. Taiteissa se jotenkuten on turvassa.
Vaikka tulee mieleen se juoksutaide, mikä oli tässä taannoin Kiasman ostama teos. Kuinka pysyvä se mahtaa olla? Jos vaikka tulee sellainen lama, missä ei tunneta kiireissään salkku kainalossa juoksevaa ihmistä.
Me olemme täällä maailmanlopun manaajia. Myönnetään .
Take a sad song and make it better... yritetään taas huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti