Tuolla New York Timesissa on yhden saksalaisen Die Zeitin kirjoittajan teksti koskien tilannetta, mikä nyt on, kun Amerikan uusi presidentti haluaa käyttää rahaa muuhun kuin Euroopan puolustamiseen.
Siinä kirjoitetaan, että oikeastaan presidentit jo pitkin matkaa ovat sanoneet, etteivät voi taata, että amerikkalaiset jatkossa tulevat rahottamaan Euroopan puolustuksen.
Siinä kirjoituksessa on numeroita, joista näkee, että amerikkalaiset ovat käyttäneet paljon enemmän rahaa kuin paljon suurempaa ihmismäärää edustava Eurooppa.
Tämä on ymmärrettävää, että amerikkalaiset eivät nyt enää halua tätä tehdä, vaan haluavat rakentaa oman maansa infrastruktuuria sen sijaan. Ja ovathan he puolustaneet Eurooppaa velaksi, sehän on tunnettu asia, että heillä on hirveä budjettivaje ja valtionvelka.
Euroopan puolustukseksi voi sanoa, että on noudatettu budjettia ja tehty se, minkä on voinut. Ja eihän sitä rahaa ole kellään.
Niin, siis minun piti vaan sanoa, että taitaa olla tosiasia nyt, kun lasketaan meilläkin, että millä sotakoneet maksetaan, kun ei sinne kuulemma enää voi selkäreppuja vaihtokauppaa tehden viedä. Vai onko tämä asia nyt varmaan neuvoteltu oikein?
Tähän välihuomautus, että meillä vietiin Neuvostoliittoon tavaraaa ennen ja sieltä tuotiin läkkipeltisiä ämpäreitä ja vähän omituisia polkupyöriä.
No, kättä pidempää tarvitaan, mutta länsiaseistus ei kyllä halpene, sen voi kuvitella. Kyllä sieltä tulee yhä suuremmat laskut jatkossa.
Euroopassa eivät sympatiat liioin ole ylenemään päin mitä keskinäiseen vastuuseen tulee. Tai ainakaan en voi kuvitella sellaista tilannetta, että maasta toiseen lähtee väkeä puolustamaan Euroopan nimissä. Ei sellaista yhtenäisyyttä ole näkyvissä.
Transatlanttinen sidos on ollut koossa pitävä voima. Hyvä asia on tällä hetkellä se, ettei tiedetä, että mitä tuleva presidentti loppuviimeksi tekee. On vähän ollut mielenmuutosta hänellä vähän joka asiaan.
Raha-asioissa hän voi kyllä olla tosissaan. Mutta jossain oli laskettu, että amerikkalaisten joukkojen pitäminen ulkomailla valmiudessa on halvempaa kuin Amerikan mantereella. Ja sotavoimiahan tuleva presidentti on vannonut vahvistavansa.
Että ehkä on vielä jotain toivoa atlanttisen yhteistyön suhteen, mihin voisi uskoa. Ja vastakkainasettelu Venäjän kanssa voi lientyä.
Että laitetaan tähän näin toivoa, kun on ollut niin hirveää viime aikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti