Kirjoitan tätä pohtiessani lähimmäisenrakkautta, jonka pitää olla rajatonta Kristuksen opetusten mukaan. Kristus on asiantuntija tästä, muuta lähdettä ei tarvita.
Koettelemuksia on paljon, mitä suvaitsevaisuuteen tulee. Tässä auttaa maan lait ja oikeudenmukaisuuden käsitys.
Lain on oltava sama kaikille, muuten jostain repeää vastustus ja yhteiskuntaan uskominen. Tässä pitää ottaa mietintätauko.
Kolme minuuttia on kulunut.
Tuolla HuffPostin tviitissä sanottiin, että näinkö on nähtävä, että presidentti on lain yläpuolella..? No jätän tuon alkuperäisen ajatuksen heille itselleen pohdittavaksi.. jo Magna Charta sen sanoo, ettei näin voi olla, että kuningas on lain ulottumattomissa tai kukaan. Mutta se siitä.
Mietitään vähän korkeampaa vastuuta tässä yhteydessä.
Eli lähimmäistä tulee auttaa. Onko mahdollista jättää auttamatta, jos ihminen on itse aiheuttanut oman ahdinkonsa? Tämä on hyvin kyyninen .. mutta yleinen .. näkemys.
Otetaan vaikka huumeiden käyttäjät, ja alkoholin. Jos näiden ihmisten kohdalla ei pidä rajaa suvaitsevaisuudella, niin toimiikin sitten sen mahdollistajana, joka on autettavan turmioon johtava tapa.
Eräs kollegani hoiti alkoholisoitunutta miestään vaihtaen tämän vaipatkin puhumattakaan ruuista ja sängyn petauksesta ja ihan kaikesta. Tämä edesauttoi miestä pitämään yllä juomatapaansa.
Sitten puhutaan paljon tough love sta ...siis ehdollisesta auttamisesta. Jos teet näin, niin autan sinua.
Tässä on sitten jouduttu tilanteeseen, jossa nuori on joutunut kadulle, kun ei mikään auttanut. Se näyttää rumalta, mutta sanovat, että ihmisen pitää antaa vajota niin alas, että itse haluaa nousta. Jolloin apu tuntuu olevan taas mahdollista.
Jokainen ihminen on lähimmäinen. Useimmat apua tarvitsevat ovat joutuneet vaikeuksiin omien valintojensa vuoksi. Kuitenkin voisi ajatella, että näissä tapauksissa voisi auttaa kerran ja neuvoa sitten antaen elämän ohjeita.
Vaan.. eipä taida sekään toimia. Kaliforniassa oli laki, että jos tekee rikoksen kolme kertaa, joutuu lukkojen taakse lopullisesti, vaikka olisi kyse pienestä rikoksesta. Siis jokaisesta rikoksesta sai rangaistuksen, mutta se kolmas oli lopullinen vapauden menetys.
Tähän kysyttiin, että miksi kolme kertaa, miksei yksi kerta ja you are out... Sitä en nyt tiedä, että onko tuo laki edelleen voimassa, kun poliittiset linjat on muuttuneet niin monta kertaa ja Kalifornia on nykyään todellinen pehmoilun tyyssija.
En muuta tiedä kuin että lain on oltava kaikille sama, muuten kansan moraali laskee helposti. Lakien kunnioitusta on vaadittava ja säädetyt rangaistukset on pantava täytäntöön.
Näin on tapahtuva Viimeisellä Tuomiollakin... armo riittää vain niiden tekojen poistamiseen, mistä on tehty parannus. Olisi tosi väärin, jos uskollinen ja lainkuuliainen vanhurskas, ja syntisäkki joku saisivat saman palkkion. Ei Taivaan Herra ole epäoikeudenmukainen. Päinvastoin.
Uusi testamentti opettaa parannuksentekoa koko laajuudellaan. Meillä sekoitetaan se seikka, että oli Mooseksen laki, joka täyttyi Kristuksen elämällä ja kuolemalla.. Juutalaiset eivät tahtoneet lopettaa noudattamasta monimutkaisia Mooseksen lakeja, joita Paavali monessa kohdassa sanoi, ettei lakeja tarvitse noudattaa. Kyllä Kristuksen lakeja pitää noudattaa ja maan lakeja.
Suvaitsevaisuus astukoon voimaan silloin, kun teoista on tehty parannus. Näin se on nähtävä.
Tänne voi väittää vastaan ja toivotaan kommentteja. Kiitos.
Jk
Jeesus sanoi, että meidän pitää antaa anteeksi seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. Kyllä näin on, mutta lain vaatimat rangaistukset on pantava toimeen. Anteeksianto on oikein uhrin tehdä päästäkseen vihan ja voimattomuuden piinasta.
Ja vielä se, että armo ja suvaitsevaisuus ovat samanlaisia asioita. Ensin parannus sitten armo ja suvaitsevaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti